Resettlement_small

Näyttökuva 2018-1-5 kello 15.52.03.pngTunnustuksia: pakolaisuuden hankalat historiat ja muistamisen kulttuurit -hankkeessa tutkitaan, miten vastaanottavat yhteisöt ja yhteiskunta hyväksyvät – tai torjuvat – pakolaiset. Nelivuotista hanketta rahoittaa Suomen Akatemia (2017–2021) ja se toteutetaan Oulun yliopistossa. Hanketta johtaa historiantutkija, dosentti Seija Jalagin. Hankkeen tutkijat ovat sosiologi, FT Outi Autti sekä kirjallisuudentutkijat FL Ilmari Leppihalme ja FT Hanna-Leena Nissilä.

Tutkimushankkeessa keskitytään erityisesti historiallisiin muuttajiin – toisen maailmansodan sotapakolaisiin ja evakkoihin – koska heidän historiaansa tutkimalla voi hahmottaa, miten hyväksymisen ja mukaan ottamisen prosessit tapahtuvat ja kuinka kauan ne vievät. Tämän hetken maahanmuuttajien ja pakolaisten osalta prosessit ovat vielä ajallisesti kesken.

Hanke yhdistää kolme tieteenalaa: historian, kirjallisuuden ja sosiologian. Niiden avulla hankkeessa kehitetään tieteidenvälisiä työtapoja sekä eettisesti sensitiivistä metodolgiaa yksilöiden ja yhteisöjen tuskallisten kokemusten ja muistojen tutkimukseen. Erityisesti nykyään nämä muistikulttuurit ovat monensuuntaisia ja yhä ylirajaisempia niin kansallisesti kuin globaalistikin.

Tutkimuaineisto käsittää tämän päivän muistitietoa (narratiivit, haastattelut) Lapin sodan evakoilta ja Itä-Karjalan pakolaisilta sekä autofiktiivisiä ja omaelämäkerrallisia kaunokirjallisia teoksia (narratiiveja) niin kutsutuilta evakkokirjailijoilta.

Hankkeen tavoitteena on:

  • edistää pakolaishistorian tutkimusta suomalaisen historiantutkimuksen ja historiatietoisuuden kentillä sekä rohkaista arvioimaan kriittisesti käsitystä toisen maailmansodan ajasta yhtenäisen kansakunnan selviytymiskertomuksena
    kehittää tieteidenvälisiä menetelmiä, joilla voidaan tutkia tuskallisia, traumaattisia ja vaikeasti sanoitettavia kokemuksia
  • osallistua tämän päivän keskusteluun maahanmuutosta ja pakolaisuudesta tavalla, jossa pakolaisuus ymmärretään sekä historiallisesti jatkuvaksi että globaaliksi ilmiöksi
  • analysoida tunnustamisen/torjumisen (recognition/misrecognition) tieteellisiä käsitteitä suhteessa lähikäsitteisiin (esim. kuuluminen, osallistuminen, kansalaisuus, integraatio) sekä arvioida keskeisten käsitteiden lisäarvoa muuttoliike- ja pakolaistutkimuksen kannalta.

Laajempana tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä siitä, miten niin valtio ja muu julkinen sektori kuin tavalliset kansalaisetkin sekä edistävät että vaikeuttavat maahanmuuttajien hyväksytyksi tulemista ja kotoutumista. Lopulta tavoitteena on myös tehdä esityksiä siitä, miten maahanmuuttajapolitiikka olisi sovellettava käytäntöön, jotta se kunnioittaa moninaisuutta ja edistää yhteiskunnallista moniarvoisuutta. Tutkimuksen lisäarvo syntyy siitä, että tuomme kuuluville maahanmuuttajien omia näkemyksiä ja kokemuksia hyväksytyksi tulemisesta tai torjumisesta sekä vuorovaikutuksesta vastaanottavan yhteiskunnan kanssa.

Oletko kiinnostunut tekemään opinnäytetyön (pro gradu, väitöskirja) hankkeen teemaan liityvästä aiheesta? Tällä hetkellä Saara Intonen tekee hankkeessa kulttuuriantropologian pro gardu -tutkimusta Lapin sodan evakkokokemuksista. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Seija Jalaginiin (seija.jalagin(at)oulu.fi).

 

The photo on top by Outi Autti depicts piece of Strijdom van der Merwe’s Diaspora, on display in X-border Art Biennale in Rovaniemi, Finland.