Kulttuuriantropologi Saara Intonen tutkii Lapin sodan evakkojen tunnustetuksi tulemisen kokemuksia ja prosesseja uusissa yhteisöissään pro gradussaan Evakkojen tunnustuksia: Lapin sodan evakkokokemuskertomukset Axel Honnethin tunnustusteorian valossa (2019).

Yhteiskuntafilosofi Axel Honnethin (1995) mukaan vastavuoroinen tunnustus (recognition) on perustava edellytys sekä yksilön autonomian että oikeudenmukaisen yhteiskunnan toteutumiselle. Honnethin mukaan tunnustus ilmenee kolmella eri tasolla: rakkautena ja hoivana läheissuhteissa, tasavertaisen toimijuuden kunnioituksena oikeussuhteissa sekä yksilöllisten piirteiden ja kykyjen arvostuksena yhteisössä. Vastaavasti Honneth jäsentää tunnustuksen loukkauksia (disrespect) kolmella eri käsitteellä ‒ väkivallalla, syrjinnällä ja halventamisella. Nämä loukkaukset voivat nostattaa kamppailuja tunnustuksen saamiseksi.

Intonen tutkii, miten nämä erilaiset tunnustusten, loukkausten ja kamppailujen muodot ilmenivät evakkokokemuksissa. Samalla Honnethin tunnustusteorian toimivuutta koetellaan empiiristä aineistoa vasten. Tutkimusaineisto koostuu neljän evakkoaiheisen kirjoituskilpailun teksteistä vuosilta 1959–1991. Aineiston tulkinnassa hyödynnetään kokemuksen antropologiaa, muistitietotutkimusta, kirjoitetun kerronnan tulkintaan liittyviä pohdintoja sekä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.

Tutkimustulokset osoittavat, että laajana ja sovellettuna kehyksenä tunnustusteorian avulla voi tavoittaa evakkokokemuksen sekä siedettäväksi että sietämättömäksi tekeviä elementtejä osuvasti ja kattavasti. Kotoa pakotettuna poissa olemista helpottivat huomattavasti eheät ihmissuhteet, työ ja muu toimeliaisuus sekä vastaanottavan yhteisön myönteiset asenteet. Suinkaan aina näitä edellytyksiä ei kuitenkaan ollut, sillä evakuoinnin aikana perheet ja yhteisöt usein hajosivat, kaikenlainen toimekkuus etenkin leirimajoituksissa oli lähes mahdotonta, vastaanotto ei aina ollut sävyltään suopea ja kohtelu saatettiin kokea esineellistäväksi ja alentavaksi. Epäoikeudenmukaisiksi koetut käytännöt synnyttivät myös vastustusta ‒ eräänlaisia ruohonjuuritason kamppailuja.

Kohti väitöstutkimusta

Väitöskirjatutkimuksessaan Intonen sekä syventää evakkoaineiston analyysiä että asettaa sen laajempaan kontekstiin. Hän tarttuu sellaisiin teemoihin ja kysymyksiin, jotka gradun teorialähtöisen tutkimusasetelman vuoksi jäivät analyysin ulkopuolelle ja sisällyttää tarkasteluun erilaisten erontekojen roolin sekä jatkuvien moninaisten siirtymien merkityksen. Samalla evakkokokemusteemaa laajennetaan yleisemmin pakolaiskokemuksen tutkimukseen ja historiallista aineistoa täydennetään nykypäivän aineistolla vertailevasta näkökulmasta. Suhteuttamalla menneisyyden pohjoisten pakolaisten ja nykypakolaisten kokemuksia toisiinsa tavoitteena on löytää yhdistäviä ja siten pakolaiskokemuksen universaalimpia ja ajattomampia piirteitä sekä tarkastella pakolaisuutta myös käsitteellisellä ja metodologisella tasolla.

Saara Intonen toimii väitöstutkijana Tunnustuksia-hankkeessa Suomen Kulttuurirahaston kolmivuotisen työskentelyapurahan turvin.

Kuva: SA-kuva.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s