Evakkous ja pakolaisuus ovat seurausta ihmisten pakkomuutosta kotiseudultaan väliaikaisesti tai pysyvästi. Sen kokeneet kantavat muistoja ja jälkiä, jotka välittyvät seuraaville sukupolville. Kokemuksista tulee osa perhehistoriaa, usein myös osa paikallista ja kansallista historiaa, kuten Suomessa Lapin sodan evakosta tai Karjalan, Petsamon, Kuusamon ja Sallan pakkosiirroista.
Pakolaisuus on kaiken aikaa todellisuutta jossain päin maailmaa. Pakolaiset ovat aina keskuudessamme.
Oulun taidemuseolla 29.2.2020 avautuva Sijoiltaan-näyttely on syntynyt uudenlaisessa yhteistyöprojektissa. Tutkijat ja taiteilijat ovat jakaneet samoja aineistoja ja dialogissa toistensa kanssa työstäneet evakkouden kokemuksia: Miten toisen maailmansodan pakolaiset ja evakot ovat tulleet hyväksytyksi tai torjutuksi uusissa yhteisöissään? Millainen prosessi pakolaisuus on yksilöiden ja yhteisöjen elämässä? Millaisia kertomuksia muisti pakolaisuuden kokemuksista rakentaa?
Tekijät ovat syventyneet arkistomateriaaliin, pakolaisten ja evakkojen muistitietoon sekä evakkokirjailijoiden kaunokirjallisiin teoksiin. Aineistot ovat osa laajempaa tutkimushanketta Tunnustuksia: Pakolaisuuden hankalat historiat ja muistamisen kulttuurit, jota rahoittaa Suomen Akatemia vuosina 2017–2021. Pakolaisuuden kokemuksen eri kerrostumia kuvaavat ja tavoittelevat taideteokset on toteutettu sekä aineistojen että tutkimuksellisten tulkintojen pohjalta.
Työryhmä on myös etsinyt yhteistä kieltä vuoropuheluun akateemisen ja taiteellisen tutkimuksen välillä. Traumaattiset kokemukset, kuten sotapakolaisuus, jäävät usein sanoittamattomaksi ja siirtyvät affektiivisesti sukupolvelta toiselle. Se tekee niistä usein vaikeasti tavoitettavia. Tutkijoiden ja taiteilijoiden yhteistyö voi avata näiden kokemusten jälkiä aineistoissa ja taideyleisössä.
Näyttelyn taiteilijat ovat taidemaalari Antero Kahila, muusikko ja runoilija Kirsi Poutanen, kuvataiteilija Mika Karhu, Aalto-yliopiston elokuvaleikkauksen professori Anne Lakanen ja elokuvaaja Tahvo Hirvonen, kuvanveistäjä Heli Ryhänen, kuvanveistäjä Anssi Taulu ja taidemaalari Kari Vehosalo.
Hankkeessa ovat olleet mukana Recognition and Belonging -hankkeen tutkijat FT Outi Autti (sosiologia), FM Saara Intonen (kulttuuriantropologia), dosentti Seija Jalagin (historia), FT Ilmari Leppihalme (kirjallisuus) ja FT Hanna-Leena Määttä (kirjallisuus).
*
Näyttelyn avajaisseminaari taidemuseolla la 29.2. klo 13–15:30
- 13:00–13:30 Hanna-Leena Määttä, FT, tutkijatohtori: Elämän mittainen evakkous – Sotapakolaiset suomalaisessa kaunokirjallisuudessa
- 13:30–14:00 Iida Kauhanen, KM, väitöstutkija: ”Jos on oma koti, niin ihan sama mitä mää teen, niin mää on yhtä arvokas tai yhtä paha sitten ku muut” – Yksin maahantulleiden nuorten kertomuksia kodin merkityksistä
- 14:00–15:00 Taiteilijakierros (taiteilijat paikalla)
- 15:00–15:30 Seija Jalagin, professori (ma.): Karjalan pakolaiset Pohjois-Suomessa
Näyttelyn jatkoseminaari taidemuseolla su 19.4. klo 14:00–15:30
- 14:00–14:30 Ilmari Leppihalme, FT, tutkijatohtori: ”Voisin kielen avulla polttaa vihreäksi sodan runteleman metsän?” Kirjallisuus menetyksen työstäjänä Anu Kaipaisen evakkoromaaneissa
- 14:30–15:00 Outi Autti, FT, tutkijatohtori & Saara Intonen, FM, väitöstutkija: Lappilaisten evakkomuistoja 1944–1945
- 15:00–15:30 Seija Jalagin, professori (ma.): Mihin unohtuivat pakolaiset, evakot ja muut marginaaliryhmät Suomen historian yleisesityksistä?
*
Pohjois-Pohjanmaan museon aulatilassa on näyttelyn tematiikkaan liittyvä rinnakkainen pienoisnäyttely ’Sijoiltaan – Pakolaisena omalla ja vieraalla maalla’ 29.2.–3.5.2020.
Myöhemmin molemmat näyttelyt matkaavat Lappeenrantaan:
30.5. – 4.10.2020 Sijoiltaan – Pakolaisuuden arkeologiaa, Lappeenrannan taidemuseo
13.6. – 25.10.2020 Sijoiltaan. Pakolaisena omalla ja vieraalla maalla, Etelä-Karjalan museo
Kuvassa Antero Kahila valmistamassa Suistamo-sarjaansa, 2019 (kuva: Kirsi Poutanen).
TUNNUSTUKSIA 